Kesäkuun 14. päivä vietetään kansainvälistä Maailman verenluovutuspäivää. Verenluovutus ei liity vain ihmisten terveydenhuoltoon, myös lemmikkien hoidossa verenluovutus on tärkeässä roolissa.
Vain tietyn ikäinen ja -painoinen, terve koira tai kissa voi luovuttaa verta. Siksi aina on tarvetta uusista koirista ja kissoista, jotka käyvät verenluovutuksessa. Luovutettua verta tarvitaan esimerkiksi onnettomuuspotilaille tai isojen leikkausten yhteydessä. Myös erilaiset anemiat ovat tavanomainen syy verensiirrolle.
Helsingin yliopistollinen eläinsairaala oli pitkään ainoa paikka Suomessa, jossa lemmikki pystyi luovuttamaan verta. Viime vuosina myös yksityiset eläinsairaalat ovat ryhtyneet ylläpitämään veripankkitoimintaa. Silti veripankkia ylläpitäviä paikkoja on vasta kourallinen.
Veripankkitoiminta tärkeä osa eläinsairaalan toimintaa
Lemmikki tarvitsee verensiirtoa esimerkiksi auton alle jäätyään tai muuten isoon leikkaukseen joutuessaan. Koira tai kissa voi tarvita verensiirtoa myös sairauden vuoksi. Sillä voi olla esimerkiksi punasolujen hajoamiseen johtava immuunivälitteinen sairaus, joka johtaa vakavaan anemiaan.
Yliopistollisessa eläinsairaalassa toimii koirien ja kissojen veripankki, johon kaivataan jatkuvasti myös uusia luovuttajia. Kuka tahansa lemmikki voi joutua tilanteeseen, jossa luovutettu veri voisi pelastaa sen elämän. Helsingin eläinsairaalassa käy viikoittain 2-3 koiraa verenluovutuksessa. Kissojen luovutuspäivä on tällä hetkellä kerran kuukaudessa, jolloin luovuttamassa käy 2-3 kissaa.
Eläinsairaalalla on jatkuvasti varastossa verituotteita omiksi tarpeiksi, sillä järjestelmässä on mukana vakituisia luovuttajia, jotka käyvät verenluovutuksessa säännöllisesti. Verenluovutusta suositellaan lemmikeille siten, että luovutusten välissä olisi minimissään 3 kuukautta.
Uusia koiria ja kissoja tarvitaan verenluovuttajiksi jatkuvasti
Eläinsairaala järjestää uusille luovuttajille 2-3 kuukauden välein testauspäivän.
– ”Joskus uusia luovuttajia joudutaan pyytämään paikalle tavallista lyhyemmällä varoitusajalla, jos hoidettava koira tarvitsee tuoretta verta, joka sisältää elinvoimaisia verihiutaleita tai jos kissa tarvitsee toistuvia verensiirtoja.”, kertoo Yliopistollisen eläinsairaalan pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Sanna Viitanen.
– ”Tällä hetkellä veripankkitoiminta on vakiintunutta ja verituotteita on saatavilla pääsääntöisesti hyvin. Kuitenkin uusia kissa- ja koiraluovuttajia tarvitaan mukaan luovutusjärjestelmään, kun vanhat verenluovuttajat siirtyvät eläkkeelle”, sanoo Viitanen.
Veripankeissa käy luovuttajina monen rotuisia koiria, mutta yleisimpiä luovuttajia ovat vinttikoirat sekä monet palveluskoirarodut.
Veripankkiin tiukka seula
Erikoiseläinlääkäri Sanna Viitanen selventää koirien ja kissojen melko monimutkaiselta kuulostavaa luovutusjärjestelmää.
– ”Minkä rotuinen tahansa 2–7-vuotias terve koira käy luovuttajaksi. Sillä on oltava painoa yli 30 kiloa. Sen täytyy olla säännöllisesti loishäädetty, rokotettu ja sen on pitänyt asua Suomessa viimeiset 12 kuukautta. Se ei ole myöskään saanut itse saada verensiirtoa. Luovuttajien edellytetään lisäksi käyttävän säännöllisesti punkkisuojausta.”
– ”Kissojen osalta ehdot ovat muuten samat, mutta ikähaarukka on 1-8 vuotta, painoa tulee olla vähintään viisi kiloa ja kissan tulee olla helposti käsiteltävissä oleva sisäkissa.”
Mahdollinen uusi luovuttaja kutsutaan testauspäivään, jossa selviää koiran soveltuvuus luovutukseen. Tutkimuksissa selviävät perusveriarvot, punkkivälitteisten sairauksien varalta vasta-aineet ja veriryhmä. Jos nämä tulokset osoittautuvat normaaleiksi, verenluovutus onnistuu.
Noin 1–2 kymmenestä testatusta koirasta ja kissasta ei kelpaa luovutukseen. Veriarvoissa saattaa joskus löytyä muutoksia, joiden takia luovutusta ei suositella. Lemmikillä saattaa esimerkiksi olla jokin piilevä sairaus ja luovutus olisi ollut sille ylimääräinen stressi. Lisäksi veripankkitoiminnan luonteen vuoksi on tärkeää, ettei luovuttajakissa tai -koira koe luovutuskäyntiä huomattavan epämiellyttävänä. Tästä syystä verenluovuttajiksi valitaan vain sellaiset kissat ja koirat, jotka eivät stressaannu luovutuskäynneistä.
Koirilla ainakin 13 veriryhmää
Yliopistollisessa eläinsairaalassa kaikki koirat luovuttavat verta ilman rauhoitusta. Kissat rauhoitetaan aina verenluovutukseen. Luovutukseen pyritään valitsemaan temperamentiltaan rauhallisia koiria ja kissoja, joille tapahtuma ei tuota stressiä.
Luovutus kestää noin 5–10 minuuttia. Veri otetaan kaulalaskimosta, jonka kohdalta iho ajellaan paljaaksi ja puhdistetaan. Kerralla koirasta otetaan n. 450 millilitraa verta ja kissasta painosta riippuen yleisimmin 40-60 millilitraa.
Viitasen mukaan koirilla on ainakin 13 veriryhmää, joita aika-ajoin löydetään uusia. Kissoilla tunnetaan tällä hetkellä neljä veriryhmää.
– ”Koirilla niin sanotut synnynnäiset vasta-aineet muita veriryhmiä kohtaan ovat hyvin harvinaisia. Niillä ensimmäinen verensiirto onkin pääsääntöisesti turvallinen, vaikka veriryhmää ei ole määritetty. Kissoille puolestaan on tyypillistä, että synnynnäisiä vasta-aineita muita veriryhmiä vastaan esiintyy.”, kertoo Viitanen.
Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan mukaan koirien tärkein veriryhmä on DEA (Dog Erythrocyte Antigen) 1.1 -veriryhmä. DEA 1.1 -negatiivisten koirien veri sopii kaikille koirille, kun taas DEA 1.1 -positiivinen veri sopii ainoastaan DEA 1.1 -positiivisille koirille. DEA 1.1 -negatiivisia koiria on koirapopulaatiossa vähemmän kuin positiivisia.
Kissoilla on saman tyyppinen AB–veriryhmäjärjestelmä kuin ihmisillä. Suurin osa kissoista on veriryhmää A.
Agria Eläinvakuutus on Suomen ainoa eläimiin erikoistunut vakuutusyhtiö, joka tarjoaa vakuutuksia kissoille, koirille ja pienlemmikeille.
Toivomme julkaistaviin lehdistötiedotteisiin lähdeviitteeksi aina Agria Eläinvakuutus.
Taggar: